torstai 19. joulukuuta 2013

VHH vs. Idiotismi

Eipäs kun onhan mulla sittenkin sanottavaa! Meinaan maalaisjärjen käytöstä. Jossain sivulla oli saanut lähettää Antti Heikkilälle kysymyksiä joihin hän sitten lyhyesti sinne vastaili. Siellä kyseltiin niiden ja näiden viljojen ja muiden käytöstä, että saako tätä ja tota nyt sitten käyttää edes vaikka vähäsen vai eikö ollenkaan ja mitäs nyt.

Vastaus oli hieno, tyyliin että saa syödä ihan mitä ikinä haluaa, jos se ei aiheuta ongelmia. Siinäpä se. Mä kieltäydyn leivästä, koska se ei sovi mulle. Siitä tulee mulle maha kipeeksi, se addiktoi ja sitten ahmimisen kautta lihottaa. Joten esimerkiksi leivän osalta mun kohdalla vastaus on ei, mä en saa käyttää näitä tuotteita.

Kuinka paljon ihmiset tunkevatkaan ruokia kurkustaan alas, vaikka ne tekevät vaan pahaa. Kuinka paljon ihmiset tunkee ruokia kurkustaan alas ja tiedostavat niiden huonot vaikutukset ja tekevät sen silti, koska joku tietty taho sanoo niin. Virallinen suositus käskee syömään perunaa/riisiä/pastaa, vaikka en varmasti ole ainut, jonka maha reagoi niihin huonosti. Ja silti niin tehdään.

Mediassa käytetään sanaa karppaus, mutta siinä yhteydessä uskon vhh:n menevän siihen samaan kategoriaan. Ja siinä tuleekin se virhe. On eri asia syödä pekonia ja kananmunia aamusta iltaan, kuin syödä pyrkien siihen, että raaka-aineet olisivat mahdollisimman puhtaita ja ruoan valmistaisi mahdollisimman pitkälle itse. On eri asia syödä matalilla hiilareilla ainoana tarkoituksena laihtua nopeasti kuin tehdä siitä elämäntapa.

On heitä, jotka tietää mistä tässä on kyse ja loput on niitä jotka luulevat tietävänsä. Mä olettaisin olevani jotain keskikastia. En syö niin puhtaasti, kuin voisin ja haluaisin. Sillon kiinnittäisin enemmän huomiota esimerkiksi kasvisten ja etenkin lihojen alkuperään. Viljoilla syötetty ja suuressa stressissä eläneen tehotuotetun eläimen liha on kuulemma jopa haitallista. Ja niitähän tässä maassa riittää.

Mulla on suuren suurena haaveena sitten joskus omakotitaloon muutettaessa saada ikioma kotikanala. On suunniteltu niille jo aitaukset ja minkälainen talviasumus tehdään. Tuttavan kotikanalassa olen sydän syrjällään katsellut niiden kanojen touhuja. Koska ne puuhastelee aamusta iltaan. Koko ajan. Niillä on täysin selkeetä sosiaalista kanssakäymistä ja millintarkka nokkimisjärjestys. Ne on aktiivisia ja sosiaalisia eläimiä ja koskee sieluun edes ajatella niitä tehotuotannossa. Sitten saisin edes ihan varmasti onnellisten kanojen munia. Tai edes melkein onnellisten.

Noh enivei. Jos noudattaa jotain jonkun määräämää ruokavaliota ja on joku tavote. On tavote laihtua, voida paremmin, saada lihasta tai vaikka vähän nostaa rasvaprosenttia. Jos sitä kyseistä ruokavaliota noudattaa vuosia saamatta haluttua tulosta, niin eikö sillon joku ole vähän päin persettä? Laihduttajat vetää puolen vuoden välein jonkun ihmedieetin, tiputtaa painoa kohinalla (tähänkin Heikkilällä oli joku pelottava vastalause, joka sisälsi muun muassa sen miten paljon lihasta häviää heikosti ravinteita sisältävällä dieetillä kun keho paniikissa syö lihasta oikean ravinnon puuttuessa) ja sitten ottaa sen tuplana takaisin.

Mä luulen tietäväni ehkä keskivertoa enemmän vähähiilihydraattisesta kuin ne jotka luulevat tietävänsä tästä jotain. Tasaseen joku lehtiartikkeli kertoo (tai joku tuttava...) kuinka vähähiilihydraattinen on tutkittu hengenvaaralliseksi. Jos mä voin täysin rehellisesti käsi sydämellä sanoa, että tää ruokavalio on tuonu mulle käsittämättömän hyvän olon ja auttaa mua kohti mun tavotetta, joka on hoikistua, niin jos tää on niin helvetin vaarallista, aivan sama. Mä voin erinomaisen hyvin, mä en himoitse epätoivon partaalla sokereita ja kiemurtele makeanhimon tuskissa. Mä voin syödä suklaapatukan niin kuin normaalit ihmiset. Voin syödä siitä vaan puolet tai vaikka kokonaan ilman, että tekee mieli lähteä hakemaan heti kaupasta lisää.

Kävin just hiljattain lääkärissä ihan muista syistä ja siinä kaiken muun perushöpinän ohessa katottiin verenpaine. Paineet on normaalit ja laskeneet vuoden takaisista lukemista. Vaikka hui ja iik, mähän olen syönyt oikeita rasvoja. Mun pumpun pitäis käydä rajotinta vasten ja puuskuttaa kaiken sen rasvan alla. Sen sijaan mun kehosta on hävinnyt rasvaa vaikka kuinka monta kiloa ja ainakin näppituntumalla sanoisin ottaneeni vaihdossa jonkun verran lihasta tilalle.

Sellanen ruokavalio on idiotismia, joka ei käyttäjälleen sovi. Oli se minkä tahansa tahon tai ihmisen suosittelema, niin jos se ei sovi just sulle, niin sillon se on väärä ruokavalio. Järjenkäyttö vaan tuppaa unohtumaan itse kullakin toisinaan.

Syö niin, että voit hyvin ja pääset juuri siihen tavotteeseen, johon haluat.

2 kommenttia:

  1. Itse laitoin pitkän haaveilun jälkeen pienen kanalan. On tehnyt kyllä pahaa nähdä millaisissa oloissa tehokanaloiden eläimet on. Nyt on mahtavaa syödä omien kanojen munia. Kanoja on myös hauska seurata; ne tykkäävät kaivella ja ovat oikeita suursyömäreitä mutta on niilläkin lempiruokansa. Samalle orrelle otetaan vaan ne lauman päälliköt, alimmat joutuu eri orrelle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olen niin kateellinen! Ehkä minäkin sitten joku päivä saan oman ihka oikean onnellisten kanojen kanalan... :)

      Poista