perjantai 10. tammikuuta 2014

Amatöörin opas aloittelijalle

Tieto vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä leviää puskaradiolla (siis ei Puska-radiolla ;)) tasaseen tahtiin ja yhä useampi julistaa sosiaalisessa mediassa alottaneensa skarppauksen. Kun joku erehtyy kertomaan syömisistään ruoista niin saa kimppuunsa heti aika monta konkaria, joista puolet hoitaa lynkkauksen ja puolet neuvoo kaikki ristiin. Lopulta uusi skarppaaja on niin suuren hämmennyksen vallassa, että koko kuvio alkaa tuntumaan aivan liian monimutkaiselta.

Niinpä tein pienen listan aloittelijalle. Iso huomautus tähän väliin, etten ole ollut vhh:lla vasta kuin puolisen vuotta, joten tiedän aiheesta hyvin hyvin vähän, mutta ainakin omaa oloani olen onnistunut parantamaan erittäin paljon ja painoakin on karissut matkalle.

1. Lue kirja

Tai vaikka kymmenen kirjaa. Toimii aivan varmasti alkuun parempana tietolähteenä kuin keskustelupalstat, joissa kaikki laukoo informaatiota ristiin ja rastiin. Hankin ensin jonkinlainen käsitys vhh:sta ja kuulostele lukemaasi tietoa suhteessa omaan maalaisjärkeesi.

Ei lienee tule yllätyksenä, että itse suosittelen Antti Heikkilän kirjaa Ravinto&Terveys. Koska se on tasan ainoa kirja jonka olen lukenut, se uppoaa mun maalaisjärkeen kuin kuuma veitsi voihin ja siellä on mukana kolmen viikon valmis ruokavalio, jota voi noudattaa orjallisesti tai soveltaen. Kirja käsitelee ruokavalion ja laihtumisen lisäksi myös yleisesti ruoan puhtauden merkitystä terveydelle.

2. Karppauksen ja VHH:n ero

Hyvin monissa lähteissä nämä kaksi on erotettu toisistaan. Vhh vois mennä samaan myös hyväkarpin kanssa, jos semmoseen sanaan joskus törmää. Karkeesti yleistettynä karpissa kytätään hiilareita tarkemmin ja valitettavasti joskus jopa ruoan terveellisyyden nojalla (esimerkiksi tuotteessa sokeri vaihdettu aspartaamiin). Vhh sallii esimerkiksi marjoja ja hedelmiä höllemmin eikä ole välttämättä edes tavoitteena tähdätä ketoosiin.

Mutta yhtä hyvin mä voin puhua itsestäni karppaajana, kuin kuka tahansa ketoosikarppaaja voi kertoa olevansa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Koska sitä ne on kaikki alalajit - vähempihiilihydraattisia kuin tavan pullamössöruokavalio. :)

3. Aloitus

Lukemastasi kirjasta selviää jo varmasti mitkä ovat tärkeimmät ruoka-aineet välttää. Mun ruokavaliossa tärkeimmät poisjääneet on leipä, riisi, pasta sen kaikissa olomuodoissa, ylipäänsä kaikki viljat, peruna, maissi ja kevyttuotteet, joille tulee ihan oma kohta.

Karkeasti lueteltuna syön marjoja, maitotuotteita, kananmunia, lihaa, kalaa, kasviksia ja jonkun verran hedelmiä. Koska mulla on tarkoitus myös pudottaa painoa niin alkuun hedelmiä söin hyvin vähän korkean sokeripitoisuuden takia. Heikkilän kirjassakin on ohje omenapaistokseen jossa siis ihan vaan laitetaan omenaviipaleita vuokaan, päälle paljon kanelia ja vähän voita ja eikun uuniin. Superhyvää semmosenaan tai vaikkapa rahkan kanssa.

4. Unohda rasvakammo

Vaikka viimeset vuosikymmenet on paasattu eläinrasvojen haitoista, niin nyt on aika heittää se ajattelu romukoppaan. Sen sijaan kevyttuotteita on syytä välttää. Esimerkiksi ruokakermoissa on käsiteltyjä kasvirasvoja, tärkkelyksiä ja jopa vehnäjauhoja vähän merkistä riippuen. Eli aivan turhia lisä- ja täyteaineita. Korvaa ruokakerma ihan oikealla kuohukermalla ja opettele käyttämään mausteita. Kaiken sen vaivan arvoista, rasvattomista litkukermoista ei ole mihinkään oikean tavaran rinnalla. :)

Toisekseen, kun hiilihydraatteja karsitaan niin keho tarvitsee rasvoja. Siitä tulee ensisijainen polttoaine ja kuulemma jos syö liikaa proteiineja suhteessa rasvoihin niin proteiinit alkaa käyttäytymään kuten hiilihydraatti ja varastoituu rasvaksi. Eli rasvoja tarvitaan! 

5. Alku on aina kaikista kamalin - anna keholle aikaa

Kun teet päätöksen elämäntaparemontista niin alku on aina hankalin. Mulla se oli suorastaan kamala. Se himo hiilareiden perään oli niin paha, että olin suorastaan pakokauhun vallassa kun piti käydä kaupassa. Siellä kaikki suorastaan kirku mun nimeä. Lidl on ehdottomasti pahin, se tuoreen leivän ja pullan tuoksu on raastava! 

Alkuun myös olotila voi olla hyvin huono. Se on iso muutos keholle, joten sille pitää antaa aikaa. Toisilla se voi olla vain hyvin lievää, mutta mä kärsin usean päivän päänsärystä, huonosta olosta ja huimauksista. Purin hammasta, join paljon vettä ja pidin pintani. Jos ruokavalio on toteutettu oikein, niin voin luvata että olo helpottaa ja siitä se vaan paranee kohinalla. Se vaan vaatii sen hetken totutella uuteen, mutta palkitsee sittemmin.

Mielitekojen määrä laskee mitä pidempään niitä jaksaa vastustaa. Listan mua auttaneista keinoista oon jo tehny aikasemmin ja ne voi lukea täältä.

6. Unohda kaikki opittu

Tämä on hankalin osuus. Oletko tullut ajatelleeksi, että aamupala voi olla muutakin kuin muroja tai puuroa tai leipää? Että aamupalaksi voisi syödä vaikka edellisen päivän ruoantähteet? Itse pyrin syömään Heikkilän ohjeiden mukaan kolme ateriaa päivässä. Joskus tulee syötyä vain kaksi, joskus neljä, mutta yleensä sen kolme. Joka aterialla syödään vatsa täyteen, että nälkä varmasti lähtee ja seuraava ateria vasta sillon 5-6h päästä ja viimeinen ateria mieluiten muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa, mulla se on yleensä 2-3h ennen kuin painelee sänkyyn.

Varsinkin jos on tottunut syömään viis kertaa päivässä tai useammin niin tämäkin vaatii keholta totuttelua. Mutta ainakin mulla siihen rytmiin oppi nopeasti ja toisinaan ei aamusin ole lainkaan nälkä tai hyvän aamupalan jälkeen ei tahdo muistaa syödä päivällä, kun ei ole nälästä tietoakaan. 

7. Liikunta

Jos ruokavaliosi muuttuu ihan totaalisesti entiseen verrattuna, niin kuuntele kehoasi liikunnan suhteen. Jos hiilareiden tiputtamisesta tulee alkuun kovinkin huono olo, niin unohda rankka liikunta kunnes keho tasaantuu ja olo paranee. Kun kroppa kokee jo muutenkin kovia muutoksia niin en rasittaisi "turhaan" lisää. Mutta jos ja kun olo on hyvä, niin sitten vain liikkumaan.

Netistä löytyy paljon tietoa ja neuvoja karppauksen ja urheilun yhdistämiseen. Itse pyrin käymään salilla neljä kertaa viikossa ja vedän aina aika hikisen setin. Salin jälkeen yleensä syön kermarahkan ja sen kanssa banskun tai omenasosetta, mutta muuten se ei ole mun syömisiin vaikuttanut. Koirien kanssa tulee myös lenkkeiltyä paljon, lähinnä reippaasti kävellen, mutta kävelylenkit on kuitattu ihan vaan vesitankkauksella. 

8. Anna anteeksi kun retkahdat

Koska niin saattaa tapahtua alun vaikeina aikoina. Ei kannata vaipua itsesääliin ja luovuttaa, retkahdus on retkahdus, mutta se ei tarkota mitään lopullista. Otat vaan itteäs uudestaan niskasta kiinni ja palaat oikealle polulle.

Pääse ensin eroon hiilarihimoista, ota vasta sitten käyttöön karkkipäivä.

9. Jonkun mielestä teet aina väärin

Syöt miten tahansa ja mitä tahansa, niin jonkun mielestä teet aivan varmasti aina jotain väärin. Kuuntele sitä ikiomaa kehoasi ja toimi niin, että voit itse hyvin. Tässä ruokavaliossa ongelma on tietysti se, että virallinen taho on tätä vastaan hyvin voimakkaasti. Sillä ei ole merkitystä vaikka olosi on parempi, olet laihtunut ja päässyt vaikka mun tavoin polvikivuista eroon. Vhh on itsemurhaa ja tätsit. Joten suodatin käyttöön ja kauniisti hymyillen vaan nyökytät ja kipität kotiin ahmimaan vähän lisää rasvoja. ;)

10. Maalaisjärki

Tää on tärkein. Kun lähtee tutustumaan tähän ruokavalioon enemmän etenkin netissä niin törmää numeroihin. Kuinka monta grammaa mitäkin ravintoainetta ihmisen pitäisi syödä painokilojansa kohden ja mikä on auttamatta liikaa, mikä liian vähän. 

Mä olen tarponut koko ajan kohti omaa maaliani tasasen varmasti, joskus vähän tulee loivempaa ja tuntuu ettei asiat etene mihinkään, mutta lopulta suunta on aina ollut oikea. Ja ilman laskureita. Halutessaan toki saa punnita ja laskea ja pohtia ja merkitä ylös ihan kuinka paljon haluaa, mutta mä olen valinnut sen stressittömämmän tien. 

Kaikki selviää kokeilemalla. Tiedän, että mun paino tippuis kovemmalla vauhdilla jos rajottaisin hiilareita. Mutta en koe siihen tarvetta. Olo on hyvä ja paino kuitenkin on jatkanut rauhallista tippumistaan. Ajattelin jossain kohti kokeilla rajottaa maitotuotteiden määrää, koska moni on sanonut sen myötä painon tippuvan vauhdilla. Mutta siihenkää en ole vielä kokenut tarpeeksi tarvetta. :)

Alkuun suurin stressi tuli ruoka-aineiden valitsemisesta ja opettelusta tehdä ruoka itse. Mitä enemmän teet itse ja mitä puhtaammista raaka-aineista sen parempi! Ruoissa käytetään kamalia myrkkyjä jotka eivät ihmiskehoon kuulu. Mutta ne muuttuu koko ajan vaan enemmän ja enemmän rutiineiksi eikä kaupassakaan tarvitse kaikkia tuoteselosteita lukea joka reissulla erikseen. :)

Esimerkiksi Facebookin semmosessa karppiryhmässä on satoja ihmisten laittamia kuvia aterioistaan ja päivittäin tulee melkein kymmeniä lisää. Sieltä on kiva bongailla herkullisia lautasia ja kysellä sitten tekijältä ohjeita niihin ja sitten vaikka soveltaa niistä omaan makuun sopivia.

En ole minkään sortin ammattilainen, mutta näillä eväillä mä itse ryömin eteenpäin. Ja hei oonko jo kertonu, että vuodenvaihteessa vellonut ällötys on taas ruotuun palaamisen jälkeen kadonnut? On taas semmonen hyvä olo. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti