lauantai 22. maaliskuuta 2014

Vaaka ei ehkä sittenkään rikki

Okei, tätä mä en usko enää itsekään! On siis lauantai, mulla on vapaapäivä, heräsin klo 5.46?! Ihan ite, ilman valoa tai kelloa tai mitään. Ja bileet jatkuu, koska nousin sängystä klo 6.06. Siis kuinka huikeeta tää on?!

Jos tämmösen rytmin sais nyt luotua tähän pidemmäksikin aikaa niin tää olis just semmonen, että sitä olis kuuden maissa salilla. Se on se tavoite. Ensimmäinen unirytmiviikko on ainakin sujunut äärimmäisen pätevästi, kun vielä huomisen pysyy reippaana. Toinen unirytmiviikko lähteekin käyntiin sillä, että on treenit koirien kanssa heti aamusta, jolloin kello soi jo klo 6. Ei tuota tuskaa tällä menolla!

Noh, eletään nyt tätä hetkeä. Kaikessa hiljaisuudessa istuskelen tässä sohvalla yksinäni, jopa koirat jäi vielä nukkumaan. Ne katto mua epäuskosena, että joo ihan sit aivan varmaan herätään vielä! Smoothien marjat on vähän sulamassa kulhossa niin kun nälkä yllättää voi heti veivata syötävää.

Ihan piruuttani testasin myös jo yli viikon jumittanutta vaakaa. Ei se ehkä sittenkään ole rikki, kun antoi tänään lukemat 78,8kg. Ero junnauslukemaan (79,1kg) ei ole juuri mitään, mutta kun viikon tuijottaa samoja numeroita, niin tämmönen uus luku on ihan tervetullu. Ehkä se oli ihan oikein ajateltu, että nyt tarvitaan vain aikaa. Keholle aikaa palautua hiilarirallista ja mielelle aikaa tasaantua taas stressin sijaan parempaan moodiin.

On jotenkin niin paljon helpompi relata tän asian kanssa, kun ei ole kyse kuurista. Ei ole tiettyä aikarajaa, jossa pitää saavuttaa jotain tiettyä. On vain aikaa ja aikaa ja aikaa. Aikaa opetella tätä ruokavaliota, aikaa opetella kuuntelemaan omaa kehoansa.

Tokihan tämä tästä vielä suureksi riemuksi muuttuu. :) Ihan mieletöntä lauantaita kaikille!

P.S. Aateltiin mennä ehkä leffaan tänään. Herkkuhimojen välttämiseksi käyn ostamassa eväät Punnitse&Säästä -kaupasta. Tuhannesti parempi vaihtoehto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti