tiistai 8. heinäkuuta 2014

Hermoloma mummolassa ja kiukuttelua

Mä soitin eilen töihin ja pyysin lupaa keskeyttää tää lomailu. En oo vuosiin ollu näin pitkällä kesälomalla ja ihan pakko sanoa näin ekan viikon jälkeen, että kyllä tää on ihan totaalista paskaa. Ensimmäisen viikon sai ressata aivan urpona rahajuttujen takia. Kun ne kuviot selvis niin äkkilähtönä pakkasin lauman autoon ja hurautettiin mummolaan Pohjois-Karjalaan.

Siihen asti kaikki meni vielä ihan ok. Perjantai meni mummolassa kivasti, mutta katsopas kun lauantai valkeni. Aamupäivän tienoilla alkoi paleltamaan auringonpaisteesta huolimatta. Ruoan jälkeen menin hupparissa ja pitkissä housuissa tutisemaan peiton alle. Tai siis, kahden peiton alle.

Nukuin koko lauantain. Välillä kävin syömässä ja nukuin vähän lisää. Nyt neljäntenä päivänä on edelleen lämpöä. Kurkku on kuin joku olis istuttanu sinne kaktuksen ja kaiken kruunaa ihottuma! Pientä näppylää käsissä, kyynärpäissä, polvissa ja ei ihan niin selvinä ryppäinä päästä varpaisiin pitkin kroppaa. Kutisee ja kirvelee niin maan perkeleesti.



Kyllä mun elämäntaparemontin myötä opeteltu edes pikkusen positiivisempi asenne alkaa karisemaan hiljalleen. Suoranaisesta vitutuksesta huolimatta keksin kyllä myös positiivisia asioita tähän väliin. Ensinnäkin, valitsin maailman parhaan paikan sairastua yhtäkkiä. Koirat sai juosta mummolassa isolla pihalla itsensä väsyneiksi eikä itse tarvinnut muuta kuin istua paikallaan.

Toisekseen, sain vain raahautua sängyn ja ruokapöydän väliä. Mummi teki huippuhyviä ruokia. Ja tiedättekö mikä on kolmanneksi ihan huippujuttu? Sehän on varsin tyypillistä, että mummolassa syödään koko ajan ja lihotaan. Noh, mä söin varmaan viis kertaa päivässä ja hirveitä määriä kerralla, mutta paino tippu vähän reilun kilon. Kyllä onnea on itsekin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava mummi! <3

Mä oikeesti olisin laihtunu siellä varmaan kuukaudessa kymmenen kiloa. Ei tuu lipsuttua milliäkään, kun joku kantaa valmiiksi kaiken eteen eikä tarvi kuin lapioida naamariin.

Mites se uhkaus liikkua ja urheilla niin maan saakelisti lomalla? Joopa joo. Vaikka mä tästä nyt itseni saisinkin pikavauhtia terveeksi niin ylihuomenna on vanhimmalla koiralla leikkaus ja sitten sitä on taas siinä kiinni kellon ympäri monta päivää. Kyllä mä keksin vielä yhden hyvän asian, mun parvekkeelle nimittäin paistaa koko päivän aurinko! Hankitaan sitten hyvä alusta ihosyövälle jos ei muuta.


P.S. Koirablogin puolelle tulee tän päivän aikana levoton kuvapläjäys koirien hauskanpidosta mummolassa. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti