torstai 31. heinäkuuta 2014

Kilokatsaus 31.7.2014

Noniin, on taas aika katsoa mitä elopainolleni kuuluu. Lomanhan piti olla täynnä urheilua ja terveellistä ruokaa. No lomaan ei tosiaan sisältynyt kumpaakaan! Helteiden ja auringossa lojumisen laiskistamana "oikea" ruoka ei maistunut mitenkään päin. Aika paljon tuli vedettyä lähinnä tehosekottimen kautta rahkaa (kermarahka+ananas, kermarahka+marjat) ja voi hitto että maistui jäätelö hyvältä. <3

Talonvahtina löysin pakastimesta paahtoleipää. Siis mä en uskalla edes valehdella millon viimeks oon syöny paahdettua vaaleeta leipää! Se hötö maistu niin syntisen hyvältä ettei mitään rajaa!! Mutta kuten tiedämme niin sain kyllä tuntea sen nahoissani, kolme päivää oli vatsa kuin ilmalla ja nesteellä turvotettu pallo ja ai niitä kipuja. Sillon saatiin korkeimmat painolukemat, jotka oli jossain 78 kg:n kieppeillä.

Nyt vaikka vasta ihan alle viikko on menty taas vhh-linjaa, niin voi hyvänen aika kuinka olo on hyvä. Siis kerrassaan loistava! Kun hiilareita mättäessä sitä kipittelee vähän väliä jääkaapille, paino heittelee helposti yli kahtakin kiloa vuorokaudessa ja koko ajan vähän tekis mieli jotain. Nyt nämä muutamat päivät paino heittää aamun ja illan välillä oikeastaan vain kilon tai vähän reilun. Ja seuraavana aamuna on taas edes ihan pikkusen pienempi lukema kuin edellisenä aamuna.

Tänä aamuna paino oli tasan 76 kg, uskallan väittää, että tällä viikolla pääsen juhlimaan painoa, joka on seitkytviispistejotain. Entä se miinus kolkyt vuoteen? Jos loma olis vedetty kuten suunniteltiin, niin kolmekymmentä kiloa olis saatu pois vuoden aikana. Mutta nyt se ei tule tapahtumaan, koska mä en suostu näännyttämään ja rääkkäämään itseäni.

Kun katselee noita hirvittävän hurjia pudotuksia esimerkiksi telkkarissa, niin mun 22 kg vuodessa on oikestaan aika säälittävä lukema. Mutta. Mä en ole kärsinyt sen eteen kuin korkeintaan henkisesti muutoksen tuskassa ja sekin helpotti alun jälkeen. En ole nähnyt nälkää, en treenannut kuutta kertaa viikossa salilla ja kaheksaa lenkkiä siihen päälle. Olen ehtinyt ymmärtämään pikadieetin ja loppuelämän muutoksen eron - ja valinnut sen jälkimmäisen. On opittu olemaan masentumatta, jos tulee omien hölmöilyjen takia vähän takapakkia, sillon ei pidä luovuttaa vaan palataan takasin ruotuun.

Vaikka mä edelleen herkästi sorrun (kuten viimeksi paahtoleipään!), niin siihen entiseen ihan holtittomaan hiilareiden ahmimiseen ja muilta SALAA syömiseen on tullut iso muutos. Mä voin ihan avoimesti kertoa "retkahduksistani" niin täällä kuin ihan kasvotusten tosielämässäkin, koska silti jollain tasolla mä edelleen hallitsen tilanteen. Hallitsen itseni ja hallitsen syömiseni. Se on kuulkaa voittamattoman hieno tunne se. :)

Loistavaa päivää kaikille, minä ja mun lempparifarkut lähetään nyt aamupalalle, koirien kanssa ulos ja sitten töihin! :) Ja tästä vielä jokaiselle:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti