lauantai 9. elokuuta 2014

Tee päätös ja toteuta se!

Lupaukset suurista elämän(tapa)muutoksista alkaa aina tietynlaisena päivänä. Yleensä se on joko "ensi maanantai" tai "tulevan kuukauden ensimmäisenä päivänä" tai "kesäloman jälkeen" tai "vuoden ensimmäisenä päivänä". Tai siis, silleen ainakin mä alotin suurella uholla monen monta "nyt mä laihdun!!" -projektia. Ja ne meni kaikki ihan tasan yhtä paljon päin persettä aina loppujen lopuksi.

Kun on kyse pysyvästä elämäntapamuutoksesta niin eikai sillon tarvitse itseltään mitään lopullisesti kieltää. Jos ongelmana on sokeri niin sillon se jätetään pois arkiruokavaliosta kunnes sen aiheuttamista herkkuhimoista ja epätoivon hetkistä on päästy eroon jolloin voidaan ottaa käyttöön jonkinlainen karkkipäivä. Toisille sopii viikoittain ja toisille kuukausittain säännöllisesti oleva karkkipäivä. Ja sitten olen minä, jolla on karkkipäivä silloin kun siltä tuntuu, mutta silti korkeintaan viikoittain. Välillä kun voi mennä useita viikkoja ilman mitään herkkuja.

Muutoksen saa tuntumaan negatiiviselta, jos sen väkisin haluaa niin ajatella. Jos vain miettii asioita joista joutuu "luopumaan" ja ruokia joita "menettää" eikä enää "saa syödä", niin paskaltahan se maistuu alusta asti. Ja jos niiden omien heikkojen kohtien tilalle tuodaan vaan mautonta ja ravinteetonta nälkäkuuri-sapuskaa, niin yhdenkään itseni kaltaisen syöjän selkäranka ei pidä sillä muutoksen tiellä kauaa.


Sen sijaan kun ruoanlaitossa saa ihan silleen luvan kanssa käyttää esimerkiksi kermaa, juustoja ja mausteita ihan vapaasti, niin puhutaan jo ihan kokonaan eri jutusta. Kermaisen uunikalan kaverina raikas perussalaatti toimii aivan täydellisesti, eikä siinä ehdi mitään tylsää perunaa edes kaipaamaan. Ruoka saa (tai siis sen PITÄÄ!) olla maistuvaa ja täyttävää. Pitkään vaivaava nälkä lisää retkahduksen riskiä (vaarallisinta vähähiiihydraattiseen siirryttäessä siinä alussa) ja myöhemmässä vaiheessa vaikka samanlaista raastavaa munonpakkosyödänytjotain-näläntunnetta ei tule, niin ikävä heikotus iskee salakavalasti jos ei muista syödä. Ja kyllä, se on täysin mahdollista unohtaa.

Jos on aamulla tottunut syömään leipää (kuten mä!) niin voi tuntua hassulta vetää aamupalana kalaa ja salaattia. Mutta siihen tottuu nopeasti, etenkin kun huomaa, ettei sillon "normaaliin lounasaikaan" ole kirkuvaa nälkää eikä koko aamu ole mennyt sokerikoomassa. Ja ettei muutos ole henkisesti heti tolkuttoman radikaali niin esimerkiksi kermarahkaan tehty rahka-smoothie kantaa erittäin paljon pidemmälle kuin yksikään leipä!

Mä itse en koe menettäneeni mitään (paitsi kiloja!!!) tai jääväni jostain paitsi. Nyt vuosi VHH:n aloittamisesta osaan yhä varmemmin kieltäytyä tarjotuista herkuista, jos niitä nyt ei ihan aidosti satu tekemään mieli. Osaan tehdä sen vakuuttavasti, vaikka joku silti keksiikin alkaa mussuttamaan ja tyrkyttämään, että "kyllähä sä nyt yhen voit". Niin voin, mutta kun en halua, kiitos. Rakastan hyvää ruokaa ja kyllä, syön omia ruokiani myös maun vuoksi, en vain siksi, että se on polttoainetta.

Jokaisella on omat työkalunsa eri projekteihin. Tarpeeksi sitkeä ja vahvarankainen tekee ihan mitä tahansa millä välineillä tahansa. Mutta itseni kaltainen luuseri on etsinyt monta vuotta tätä. VHH vei sokerinhimot ja karsii kiloja ilman nälkää. Mä tuskin olisin pystynyt tähän ikinä mitenkään muuten, tulihan niitä kokeiltua.

Mun muutos vuosi sitten ei alkanu "maanantaina" tai "kuun ensimmäisenä päivänä". Se alko sinä ihan tavallisena tiistaipäivänä, kun mä tajusin, että toi peilissä näkyvä punkero en ole minä. Minä en halua näyttää tältä, minä en halua voida näin huonosti.

Tiedättekös, ihan helvetin hyvä päivä muutokselle on juuri tänään. Piste.

2 kommenttia:

  1. Onnea sinulle menetetyistä kiloista! Itsekin olisin kiinnostunut VHH:sta, mutta vähän askarruttaa miten sitä osaisi toteuttaa. Voisitko joskus kertoa laajemmin mitä syöt milloinkin ja esim. perus ostoslista kauppaan,mitä lähtee mukaan? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ehdottomasti voin toteuttaa tommosen postauksen joskus, mutta mä esimerkiks ite pääsin ihan erinomaiseen alkuun Antti Heikkilän Ravinto & Terveys -kirjan pohjalta. Siinä on myös kolmen viikon tarkka ruokavalio, josta saa helpon startin. Myös tosta pari postausta taaksepäin löytyy karppaus.infon ateriamatriisi ja sellanen ruokapyramidi joista hahmottaa tosi hyvin mitä syödään ja mitä ei. Ei tää mitään ydinfysiikkaa ole! :)

      Poista