sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Viljattomuus on idioottien hommaa

Kun lauantai-iltana räpelsin melkein kyynärpäitä myöten tahmaisessa ja hankalasti käsiteltävässä taikinassa, niin päällimmäinen tunne oli turhauma. Ensinnäkin muistin vasta matkalla kaupasta kotiin, ettei mulla ole enää raastinta. No muistelin jossain olevan semmonen puikkomallinen raastin.

Löysin pikkuraastimen ja totesin siinä olevien reikien olevan ihan toivottman pieniä. Kermajuusto ei tehnyt muuta kuin levinnyt pitkin raastimen pintaa eikä mitään tullut läpi. No saatana, onhan mun tehosekoittimessa mahdollisuus raastamiseen. Paitsi että puuttui jotain ratkaisevia osia eikä raastinlevyä saanutkaan paikalleen.

Lopulta tempasin koko juustokimpaleen tehosekoittimeen ja pienen palaneen käryn kanssa terä silpoi juustosta möykkyistä hakkelusta. Ne kulhoon, perään kananmunat, mantelijauhe ja leivinjauhe. Tein söpöjä pieniä kasoja pellille ja laitoin uuniin.


Ihan kaunis ajatus, mutta tiesin jo valmiiksi miten siinä tulee käymään. Sinnehän ne perkeleet levis pitkin peltiä pannukakuksi ja mun pinna kiristy entisestään. En kuitenkaan luopunut toivosta ja kyllä ne lopulta sieltä nousi toivotunlaisiksi leipäsiksi.


Kaiken vaivan ja ajankäytön jälkeen mulla oli korillinen mainioita leipäsiä. Halkaisin yhden testiksi ja tuoreen lämpöisenä mussutin sen parempaan talteen. Vaivannäkö kannatti ja maku oli kohdallaan. Silti en pääse täysin eroon siitä ajatuksesta, kuinka helppoa olisi vain napata kaupasta paketillinen leipää. Hintakin jäisi murto-osaan näihin verrattuna. Mutta näistä en saa vatsaa kipeäksi, joten olkoon se sen arvoista!

10 kommenttia:

  1. Yritin parhaani mukaan olla hihittelemättä postaukselle, mutta voi jeesus mikä samaistuminen! :D

    VastaaPoista
  2. Heh,juustoleipäset/mantelileipäset on hippasen työläitä jos ei raastinta oo :D Ite uuden ruokavalion omaksumisen myötä en ole alkanut etsimään/ käyttämään korvaajia vehnäveljilleen. Tuntuu et silloin menisin ojasta allikkoon. Silloin tällöin tulee kyll tehtyä juustoleipäsiä hampurilaispohjiksi. Muutamia muitakin vhh herkkuja tullut opeteltua ja hyväksi havaittuja. Kun leipomista rakastan.

    Sun juttuja on ollut kiva lukea ja oonkin hissuksiin tällä joka jutun lukenu. Itelläni taival on vasta edessä ja sun jutuista saan positiivistä hönkää omaan elämääni. Kiitos kun jaksat niin tiuhaan raapustaa.

    Terkuin Kaisa
    www.aivavaanparempivaimo.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni "leivänkorvikkeiden" käyttö pysyy kyllä hanskassa (toisin kuin vilja-veljiensä kanssa), mutta aika harvoin tulee tehtyä, tolkuttoman laiska kun olen. Eilen ajattelin kuitenkin hemmotella itseäni kurinpalautuksen alkamisen kunniaksi. :) Hamppari"sämpylöinä" toimivat joo mainiosti myös!

      Kurkkasin blogiasi ja nauratti erityisesti sokereiden raivon partaalle ajavien oireiden kuvailusi - niin helppo samaistua! :D Toivottavasti voin jatkossakin tarjota sitä positiivista tukea niin itseni kuin lukijoidenkin matkalle. Tsemppiä!! :)

      Poista
    2. Löysitkin vielä vaikka osoitteenkin olin väärin kirjoittanut :D Ootappa vaan.. pahimmat rähinät on viel kirjoittamatta joulun osalta. Sai hiilarit mun PMS oireet jyllään täydellä teholla ja oijoi sitä turhan rähinän määrää. Kehtaakohan sitä kaikkea kertoakkaan ;)

      Terkuin Kaisa
      www.AINAvaanparempivaimo.com

      Poista
    3. Mä olen kova tulkitsemaan ja toi ensimmäinen osotevaihtoehto ei kuulostanu kovin loogiselta. ;)

      Poista
  3. Hahahhah, ihanaa raivoa! :D Mä en leivo koskaan, oon vaan niin laiska. Tai siis AIKARAJOITTEINEN, sitä sanaa kaveri käski käyttämään, kuulostaa paremmalta. ;) Mutta tuo on kyllä hyvä resepti, vasta söin noita kaverilla ja hyvvää oli! Jos nyt lomalla minäkin tarttuisin toimeen ja leipasisin käntyt. Onhan tuore aina tuoretta ja näkkärit aina näkkäriä. Muuten, hyvää näkkäriä on Masajon gluteeniton Jaksamisleipä. Sillä mä elän, aikarajoitteisena. Suosittelen kokeilemaan. Ihan toista kuin nuo kaupan perusmauttomat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paskat, rehellisesti aikaansaamattomia laiskoja tässä ollaan. ;) Enpä ollut tommosesta koskaan kuullutkaan! Hiilarimäärät toki Jaksamisleivässäkin korkeat, mutta gluteenittomuudesta iso plussa. Herkuttelujuttuna olis mulle varmasti oikein oiva, täytyy perehtyä! Saako noita jostain ihan taviskaupoista? Kivoja eri vaihtoehtoja näytti olevan. Plussaa!

      Poista
  4. Heippa! Kiitos kivasta blogista, oon aivan koukuttuttunut tähän ja viime päivinä lukenut kaikki postaukset alusta lähtien lävitte. Mahtavan elämänmuutoksen olet tehnyt!! :)

    Itellä ois nyt sama rutistus edessä (ai että ja just passelisti vuoden alkuun...) toivottavasti viimeistä kertaa. Sali on mulle jo tuttu paikka, mutta VHH kiinnostaa kovasti ja pitääkin se sun suosittelema kirja etsiä käsiin mahdollisimman pian. Näitä leipäsiä tekis kuitenkin mieli kokeilla vaikka heti, ongelmana on vain mun pähkinä- ja manteliallergia. Osaisitko suositella jotakin, millä mantelijauheen voisi näppärästi korvata?

    Tsempit uuteen vuoteen!
    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoden alkuhan on se legendaarisin ja henkisesti varmaan paras ajankohta alottaa suuret muutokset elämäntavoissa. Uuteen vuoteen pääsee vähän kuin tyhjältä pöydältä! Mä olen niin selkärangaton yksilö, että jos tähän remonttiin pystyin minä niin sitten kyllä pystyy kuka tahansa muukin!

      Voi kuule mä olen niin kädetön keittiössä, etten osaa vastata tuohon mantelijauheen korvaamiseen. Jos et jo kuulu niin kannattaa bongata Facebookista noita VHH-aiheisia ryhmiä (esim yksi hyvä: https://www.facebook.com/groups/VHHpaleo/?ref=ts&fref=ts ) koska siellä paljon jaetaan vinkkejä ja just vaihtoehtoja jonkun ainesosan korvaamiseen. Ja/tai voisin kuvitella, että karppaus.infon foorumilta myös saa varmasti vastauksia yhteen jos toiseen pulmaan (http://karppaus.info/forum/)! :)

      Kiitos ja sitä samaa tsemppiä siihenkin suuntaan! Alku on aina se kaikista vaikein ja kun sen pari viikkoa jaksat keskittyä ja purra hammasta niin yhtäkkiä huomaa VHH-ruokavalion sujuvan kuin itsestään ja olo vain paranee! :)

      Poista