tiistai 17. helmikuuta 2015

Kickboxing #9 ja harjoittelemalla voi oppia mitä vaan - jopa hiihtämään!

Eilen startattiin viikko taas tappelemisen merkeissä. Pääpaino liikkumisessa, jota kehiteltiin käytännössä huvien ja pelien muodossa. Esimerkiksi parin kanssa pyrittiin koskettamaan paria vatsaan tai olkapäihin ja keräämään niistä kosketuksista pisteitä. Ideana oli ettei käsin saa suojata esimerkiksi vatsaa vaan kädet on pidettävä auki ja vikkelällä liikkumisella pitää itsensä kirjaimellisesti koskemattomana.

Tälläkään kertaa ei ihan hikoilematta tästä keikasta selvitty ja kyllä oli taas hyvä fiilis! Treenin ainoa huono puoli oli jälleen kerran sen päättyminen aivan liian pian. Nyt vaan taas odotellaan torstaita.. :) Kovasti elättelen toiveita, että ehdittäisiin isin kanssa pitämään ainakin yhdet lyöntitreenit tällä viikolla, tekis mulle hyvää! Toi kaks kertaa viikossa väkivaltalajia on aivan liian vähän..

Viime viikon liikunnat. :)

Ja kuulkaas ystävät, nyt siihen otsikon toiseen osaan! Meinaan olen elävä todiste siitä, että harjoittelemalla voi oppia edes välttävästi mitä vaan, koska mä olen melkein oppinut hiihtämään!! Tässä taas iltasella kipaistiin koirien kanssa jäälle sukset kainalossa. Riemukseni huomasin, etten tarvitse enää valmista latua jotta pysyn pystyssä ja pääsen eteenpäin vaan siellä mä reippahasti huiskin menemään ihan sileellä hangella.

Vielä suurempaa riemua koettiin, kun aloin hahmottamaan sitä luisteluhiihtoa! Ensimmäisellä kerralla siitä ei tullut tasan yhtään mitään ja olin varma etten opi sitä ikinä. Siis niinku en todella koskaan ikinä ever. Ja nyt se lähti sujumaan, ihan kuin itsestään! Siellä mä luistelin menemään kieli keskellä suuta ja ehdottomasti maailma rumimmalla tyylillä, mutta etenin ja välillä oikein hurjaakin vauhtia - siis mun mielestä.

Koko hiihtoideahan lähti siitä, että saan yhdistää koirat ja erilaisen urheilun. Liikkuessani kävellen joutuu koirat koko ajan odottelemaan mua, kun etenemistahti on sen verran hidas. Nyt sekä omaksi että koirieni riemuksi ne saivat koko matkan vähintäänkin ravata reippaasti ellei jopa laukata mun rinnalla tai edellä, ei tarvinnut pahemmin tylsistyneenä odotella. Jes!

Okei, eli mä rakastan nykyään kasvissosekeittoa ja olen hurahtanut hiihtämiseen. Ei hitto, varmaan pakko alkaa mättämään hiilareita uudelleen, tää rupee menemään jo ihan mahdottomaksi! :D

Sunnuntaina ravattiin matolla. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti