torstai 12. maaliskuuta 2015

Miltä maistuu elämä ilman vaakaa?

Ristus, jos olisin tiennyt puntarin heivaamisen seuraukset niin se olis kadonnut kodistani jo puolitoista vuotta sitten! Olen nyt tajunnut mitä kaikkea se vaaka oikein on aiheuttanut. Mun ei ole tällä viikolla edes etäisesti tehnyt mieli herkkuja, koska mä en tiedä kuinka paljon painan. En voi aamulla tarkistaa, että jaahas, sama lukema kuin eilen tai ehkä jopa vähemmän vaikka söin eilen pussin kuivattuja hedelmiä, joten kyllä tänäänkin sitten voi mässäillä.

Hiffaatteko? En tiedä lainkaan minkä verran on pelivaraa urpoilla ennen kuin numerot lähtee taas kasvuun! Sen vuoksi katosi aivan laakista kaikki mielenkiinto porsastella, koska ei halua "sitten joskus" sitä hirveetä ylläriä, että paino olisikin noussut lisää. Nyt joutuu keskittymään siihen kehontuntemukseen ja omaan oloon ihan tosissaan. Ja ilokseni olen saanut nyt jo parina aamuna todeta, että vaikka on syöty ihan miehekkäitä annoksia ruokaa niin maha tuntuu litteämmältä aamuisin. Sokeriturvotus on poissa.

Tänään on vuorossa potkunyrkkeilyn peruskurssin viimeinen harjoituskerta (NYT JO?!) ja kuun lopussa vyökoe. En kykene tajuamaan, että aika lopulta menikin näin nopeasti. Ja laji on tullut jäädäkseen.

Ja hei, nauttikaa auringosta!! <3


1 kommentti: