lauantai 20. kesäkuuta 2015

Epäsosiaalisen absolutistin juhannus - 2 vuotta selvinpäin!

Ei muuten ollut juhannusaattona pahemmin ruuhkaa salilla! Ruuhka oli niin merkittävä, että niistä kolmesta lisäkseni treenaamassa olleesta yksi jopa heittäytyi juttelemaan mukavia. Siis hyvin epäsuomalaista toimintaa, mutta ehkä tää no life -aste oli molemmilla niin korkea, että se yhteisöllisyydentunne oli välittömästi liian valtava ohitettavaksi.

Aattopäivän starttasin myymällä marjoja muutaman tunnin ajan ja niistä hommista kotiin ruoanlaittoon. Torstaina kävin kaupassa juhannusta varten ja annoin itselleni luvan ostaa ihan mitä tahansa herkkuja. Siis ihan-mitä-tahansa. Lidlin tuorepaistopisteestä huolimatta merkittävin paha mitä kotiin kaupasta lopulta kannoin oli tertullinen banaaneja. Banaaneja?! Ei vaan tee mieli mitään moskaa - ja se on muuten kummallinen olotila! Vanhat tavat yrittää edelleen kummitella mielessä, että osta nyt jotain, mutta se joku esiin kaivettu osa mua vaan ihmettelee, että miksi helvetissä ostaisin? Hämmentävän hienoa.

Juhannusateriana grillimakkaran sijaan tein kotikutoisen version kebabista salaatilla. Olis se grillimakkarakin varmaan maistunu, mutta ei nyt ollu grilliä saati makkaraa lähellä, joten tämmönen juhannusruoka tällä kertaa. Oli muuten tosi hyvää! Jälkkäriksi veivasin tuoreista mansikoista ja banaanista rahkan. Ja pakko oli taas ihastella, että kyllä terveellisesti syöminen on sitten vaikeeta ja kurjaa. Ruoka maistuu ja tuntuu kehossa hyvältä. Ei laskemista, ei punnitsemista, ei nälkää. Tää on niin mun juttu!!




Iltapäivällä otin vahingossa pienet päiväunet, kun odotin puhelimen akun latautumista ja yksinkertasesti nukahdin. Tosin tunnin torkkujen jälkeen oli taas ihan hitosti virtaa ja pitkästä aikaa menin oikein mielelläni salille. Ja kuten sanottua, ei ollu pahemmin ruuhkaa. Putkirullailin ja venyttelin poikkeuksellisen tunnollisesti ja rääkkäsin käsiä. Saattoi ehkä pienen pieni salimotivaatiokin tehdä paluutaan siinä ohessa, koska tässä oon koko aamun miettiny, että mitähän sitä tänään treenais. Jes!



Yöllä toteutin jo monta viikkoa kyteneen haaveen pyörälenkistä koirien kanssa metsässä. Mikäs sen parempi ajankohta sen toteuttamiseen kuin juhannusyö! Täysin tyhjässä ja hiljaisessa metsässä paahdettiin koko lauman voimin. Koirat sai juosta vapaana ja mä yritin selvitä hengissä - mun pyörän ominaisuudet ei ole ihan omiaan tommosiin metsäolosuhteisiin, mutta hauskaa oli! Tommosen koiraeläimen hetkellinen nopeus on ihan jäätävää, koska mä yritin ihan tosissani sotkea tasasella noita karkuun ja kaksi nuorinta kiri musta ohi kerta toisensa jälkeen. Loppumatkasta oli ihanan rentoja ja uupuneita koiria ja uni maistuu koko remmille edelleen. Täytyy vielä käydä palauttava kevyt kävelylenkki, mutta kyllä oli niin hirmuisen hauskaa! :)


Eli hyvinkin itseni näköinen juhannus. Mahtui sinne johonkin väliin myös pienimuotoisesti sosiaalistakin toimintaa, mutta tärkeimmät taisi tulla tässä. Koska on juhannus niin vietetään samalla myös vuosipäivää, sillä mä olen nyt virallisesti ollut kokonaista kaksi vuotta selvinpäin. Tänä aikana olen sen ensimmäisen vuoden aikana kolme kertaa juonut jonkun siiderin, mutta viimeinen vuos on mennyt yhtä skumppalasillista lukuunottamatta täysin alkoholitta.

On muuten hassua, että myös mun juomattomuuden yhteydessä on sanottu "muista nyt kuitenkin välillä myös nauttia elämästä" yhtälailla, kuin ruokavaliooni liittyen. Ei hätää, vaikka pyrin olemaan mättämästä kurkustani alas hötöä ja alkoholia, niin mä kyllä nautin elämästäni. Enemmän kuin koskaan ennen!



2 kommenttia:

  1. Upeeta!Jatka samaan malliin vaan. . .yöllinen lenkkeily kuulosti aikas ihanalta,sitä pitäis kokeilla.Ihanaa kuulla et "joku" nuori nainen elää ja nauttii ilman viinaa!!Peukutukset mummilta!Elämä on valintoja ja sun valinnat on tosi hienoja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on omaa rauhoittavaa taikaansa, kun yöaikaan metsä on ihan tyyni ja hiljainen. Ei autojen kohinaa, ei mitään. Pelkkää hiljaisuutta. Se on ihanaa! :) Alkoholi ei ole koskaan elämääni tuonut mitään hyvää, on käyttäjänä ollut sitten minä itse tai joku muu. Ja kahden vuoden selvänä sekoilun jälkeen en enää osaa nähdä sitäkään vähää, että mihin sitä tarvitsisin. :)

      Poista