tiistai 9. kesäkuuta 2015

Hei hei, kesäloma!

Tiedättehän sen kliseisen hokeman, että kyllä kaikki järjestyy? Että elämällä ja asioilla on kummallinen tapa järjestyä tavalla tai toisella? Vaikka se ei silä todella pitkään aikaan tuntunutkaan, niin yhtäkkiä huomaan yhdestä kulmasta poksahtaneen palapelin palasten löytävän taas paikalleen ihan itsestään. Tai no, näkemällä ihan hitosti vaivaa asian eteen, mutta kuitenkin.

Niinpä otin eilen aika mainion startin viikkoon. Jännityksen takia huonosti nukutun yön jälkeen aloitin päivän irtisanomalla itseni nykyisestä työpaikastani. Ja sitten siis aloitan uudessa työssä parin viikon päästä ja lähden kokeilemaan työnkuvaa, joka eroaa kaikesta tähän asti tekemästäni aika paljon ja silti sisältäen myös tuttuja piirteitä. Tämän kunniaksi Suomen kesäkuu tarjoili parastaan aurinkoisen aamun jälkeen kaatamalla miljoona saavillista vettä niskaan ukkosen kera. Ja sitten tuli taas aurinko. Semmonen olo mulla oli päässäkin!

Illalla vedin taas tuplatreenin ensin potkunyrkkeilyn kuntoversion ja sitten varsinaisen lajitreenin merkeissä. Kunhan olin ensin nauttinut päivälliseni nestemuotoisena istuen omalla parvekkeellani nauttien sinne koko päivän paistavasta auringosta! Tässä vaiheessa siitä vielä osaa nauttia, mutta monta helteistä päivää putkeen tekee tästä yksiöstä ihan tolkuttoman saunan. Sitä taas ootellessa.. :D

Nyt kun pää oli tyhjennetty niin oli aivan jäätävän kivaa päästä pusertamaan itestä kaikki irti myös fyysisesti! Kotiin raahustaessani tajusin olevani niin väsynyt, ettei mitään järkeä. Siis semmosta sekä kehoa että mieltä painavaa uupumusta. Kävin suihkussa ja söin iltapalaa ennätysajassa eikä sanat tule ikinä riittämään sen tunteen kuvailussa, kun vihdoin kömmin omaan sänkyyni ja vedin peiton korviin. Ei tarvinnut unta paljoa houkutella tai heräillä pitkin yötä.


On hyvä olo ja hyvä mieli. Kertakaikkiaan. Keho tuntuu viikon nukkuneelta ja päähän on piikitetty piristeitä. Olen myös kiltisti pysynyt pois puntarilta ja leuanvetoja on treenattu ahkerasti vastuskuminauhan avustamana. Kuntosalitreeni ei houkuttele pätkän vertaa, ei siis kertakaikkisen milliäkään. Mutta koska se ei (enää nykyään) tarkoita sitä, että jäisin sitten vain sohvalle lojumaan, niin en ota salin takia stressiä. Tehdään nyt kaikkea muuta ja nautitaan ulkoilmaurheilusta sekä tappelemisesta. Josko se into taas salillekin syttyisi jossain kohti!

En ole millään muotoa uskovainen, mutta tyyneysrukous on nykyään aikamoinen mantra. Sitä käytetään paljon AA-liikkeessä sekä itse alkoholistien että alkoholistien läheisten ryhmissä, mutta mun mielestä se on sovellettavissa aika moneen elämän osa-alueeseen.

Suo minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin,
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

2 kommenttia:

  1. Saanko olla utelias ja kysyä missä olet töissä?:) Kiva kun postailet nykyään niin usein!!:)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut nyt kohta kolmatta vuotta eläintarvikeliikkeessä. :) Uusi työ on kokonaan erilaista ja vaihdan eläimet autoihin. :D Ja kiva kuulla, kovasti yritetään aktiivisesti ehtiä tätäkin toteuttaa! :)

      Poista