torstai 17. syyskuuta 2015

Älä treenaa kiukkuisena!

On aika ahkerasti nyt kipattu yhteen kasaan kaikenmoista murhetta. Yöunet on tahtoneet jäädä vähiin, pinna on tiukemmalla kuin suomalaisten huumorintaju palkkaleikkausten äärellä ja koko ajan on vähän semmosessa räjähdysherkässä tilassa.

Tänään saavutettiin kuitenkin ihan semmosia huippulukemia suoranaisessa vitutuksessa ja pitkän työpäivän jälkeen totesin, että nyt saa treenit jäädä väliin. Tätä nykyä kohtalaisen positiivisena henkilönä mun on todella vaikee käsitellä näitä huonompia fiiliksiä ja kaikki tuntuu jotenkin ihan maailmanlopulta - sitä kun on ihan normaalitilassakin liitelemään aikamoisessa hypessä.


On joskus tullut kommenttia, ettei mun nauru ole ehkä se hiljasin ja hillityin. Se kajahtaa ihan yhtä varoittamatta niin keskellä yötä paperissa rakennetusta kerrostalossa, tatamilla kuin kirjastossakin. Sellasta todella epäkorrektia ja hillitsemätöntä räkätystä. Tänään ei naurattanu, ei pätkääkään. Ja se on tosi turhauttavaa, koska tämmösenä pelkästään tunteiden ääripäissä seikkailevana on jotenkin tosi vaikeeta hilata itteänsä sinne normaalimoodiin. Sillon se ikävä fiilis tuntuu hirveen raskaalta.

Onneksi nyt kuitenkin tavoitin sen onnettoman murusen sitä jäljelle jäänyttä järkeä kuitenkin ja heivasin treenikassin olalle. Yksi ihana treenikaveri sanoi, että sen huonon mielen aistii musta. Mutta samalla hän oli vakuuttunut, ettei tule menemään kauaa, kun se tuttu nauru raikuu taas salissa. Rohkenin epäillä. Siinä hikoilun lomassa yhtäkkiä kajahti: "JONNA! Kaksikymmentä minuuttia!" Sen verran siinä meni aikaa ja taas nauratti. Raikuvasti. Treenistä jäi huippuhyvä fiilis, murheet tuntu olevan enää murto-osan aikaisempaan nähden ja viimeinen hyvänmielen niitti lyötiin istuskelemalla pukuhuoneessa tunnin verran parannellen maailmaa.

Joten kunhan huijasin. Iloinen, surullinen, kiukkuinen, ahdistunut, väsynyt, pirteä ja ihan mitä tahansa - aina on hyvä idea treenata (paitsi ei, ei kipeänä)! Koska kuten ne kuuluisat quotet sanoo, niin the only workout you'll ever regret is the one you didn't do. Ja niin se on. Treenin jälkeen ei välttämättä ole niin merkittävästi parempi mieli kuin mulla tänään, mutta on epätodennäköistä, että urheilu sitä ainakaan pahentaisi.

Hyvä laji, hyvä treeni, hyvä valmentaja ja aivan huiput treenikaverit - siinä jää elämän pienet murheet armotta jalkoihin. <3


1 kommentti:

  1. Hienoa nainen! Kyllä se liikunta ja treenit vaan auttaa vaikka ja mihin! :-) Etenkin siihen ketutukseen, terveisin toinen kyrsä ottassa lähes koko edellisen (vai jopa sitäkin edellisen?) viikon :-D Mutta aina treenin tai lenkin jälkeen olin hyvällä tuulella :-D Kunnes alko taas kyrsittämään joku 20 ärsyttävästä asiasta jotka on olleet prinkallaan/ketuttaneet nyt syyskuussa.. Ja kunnes liikku taas :-D

    Toi kuullostaa kyllä kivalta että tunnilla huudetaan ihan nimeltä :-) Saa varmaan ihan erilaista potkua treeniin!

    VastaaPoista