maanantai 21. syyskuuta 2015

Pakollinen maanantain treenipäivitys - puhaltelusta huolimatta!

Tästä nyt alkaa tulla jo aikalailla tapa. Siis joka ikinen maanantai sitä on vetänyt sen pari tuntia treeniä ja huitelee niin endorfiinihuuruissa, että kaikki vaan on yksinkertasesti ihanaa ja parasta ja mahtavaa.

Ja siis kyllä, tää viittä vaille absolutisti on nyt päässyt ihan kunnolla pullonkaulaan kiinni, meinaan taas juhlittiin viikonloppuna! Loppuviikosta tuli lisää huonoja uutisia ja mulla vaan sietokyky petti. Itketti ja vitutti ja kaikki tuntu ihan tolkuttoman raskaalta. Torstaina treenien jälkeen istuttiin treenikaverin kanssa pukuhuoneessa parantamassa maailmaa.

Siinä tulin ohimennen maininneeksi ääneen, että olispa kiva päästä taas laivalle. Sieltä käsin kun ei fyysisesti pysty vaikuttamaan mihinkään arkipäiväisiin asioihin. Ei siivoamista tai pyykkien pesemistä tai työasioita tai treenejä tai koiria tai pakollista sosiaalisten suhteiden ylläpitoa tai yhtään mitään - sitä vaan killuu siinä hiton peltipurkissa kaukana kotoa. Se oli oikeastaan aika kivaa. Tämä ystäväinen osottautukin sitten varsin heittäytyväksi yksilöksi, joten vastaus kuului vaan "No lähetään!"


Niinhän me lähettiin. En nyt villeimmissä unissanikaan olis osannu edes haaveilla siitä miten hauska tästä reissusta loppujen lopuksi tulikaan. Olkoonkin että olo oli aika jäätävä sekä sunnuntaina että vielä maanantainkin puolella, niin pitkin päivää sitä on pyrskähdellyt nauramaan yksinään millon millekin flashbackille. Että vaikka treenien osalta jäi viime viikko lyhyeksi, niin mieliala vedettiin nollauksen kautta ihan uusille leveleille. Tätä tarvittiin ja saatiin paljon enemmän kuin tilattiin! ;)

Lauantaista sunnuntaihin oli siis paljon meikkiä, korolliset saappaat, lyhyt hame sekä viinaa ja mitä niitä nyt olikaan. Ihan hauskaa joo, mutta kyllä se vaan on kotoinen olo ottaa sitä peiliselfietä treenin jälkeen hikisenä, meikittömänä ja mitäänsanomattomissa vaatteissa pukuhuoneen vessassa. Puhumattakaan siitä olotilasta, kun kotona on koirat käytetty pissalla, on käyty suihkussa ja syöty (vihdoinkin..) ruokaa. Se sen jälkeinen endorfiiniryöppy on vaan jotain parasta - ihan jo sen takia tää kaikki riehuminen kannattaa!


Heikohkosta olotilasta ja vielä heikommasta päivän ruokailusuoriutumisesta huolimatta vedin sitkeesti molemmat maanantain treenit. Oikeastaan yllätyin miten kivasti urheilu suju. Joo joutu vähän vetelemään lisähappea toisen treenin puolenvälin tienoilla, mutta niinhän mä teen aina. :D Sain ihan kivoja onnistumisia ja joitain osumia ja kiltisti otin vastaan muutaman hyvän tällin.

Kertakaikkiaan, tästä ei maanantaifiilis ehkä enää paremmaksi muutu!


Blogin pitäis olla VHH-painotteinen, mutta aikalailla treenin ja muun hölynpölyn puoleen tää koko ajan uhkaavasti taipuu. Ei mulla vaan ole mitään uutta ja ratkaisevaa sanottavaa. :D Mun osalta tää ruokavalio tuntuu asettuneen aika vakaisiin uomiin, enkä usko että kukaan jaksaa kuunnella jauhamista samoista asioista uudelleen ja uudelleen. Tuntuu löytyneen hyvä balanssi, johon on kiva palata hairahduksienkin jälkeen. On ruokavalio, joka pitää ongelmat kurissa ja toimii sekä fyysisesti että henkisesti.

Maanantain pitäis olla se viikon karsein ja paskin päivä - ja mä vaan kerta toisensa jälkeen saan todeta startanneeni viikon huikeissa fiiliksissä! :)

4 kommenttia:

  1. Kiva tämmösiäkin postauksia on lukea! Anna tulla vaan! :-)

    VastaaPoista
  2. Aivan totta töriset siitä balanssin löytämisestä, sitä on vaan niin hiton onnellinen kun sallii itselleen niitä elämän pieniä iloja. Jaksaa sitten painaa treeniäkin ihan uudella tasolla! 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon tajunnu, että karkkipäivää tai kännäilyä on tarpeetonta mieltää "retkahteluksi", kun se on hallittu osa sitä kokonaisuutta. Silloinhan se koostaa oman osansa siitä tasapainosta. :)

      Poista