sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Ikioma pullukkarun!

Sami Hedberg järjestää samannimistä juoksutapahtumaa, mutta mulla oli eilen aamulla ihan ikioma pullukkarun. Ihan oikeesti, ensinnäkin se, että mä lähdin aamulla heti herättyäni juoksemaan ja toisekseen se, että mulla on tosi läski olo!

Ja nyt on äärimmäisen tärkeetä tietää se ero semmosen "hyyyi mä oon niin läski!" -pelleilyn ja ihan realistisen "kyllä, olen lihonut" -toteamisen välillä. En puristele inhoten jenkkakahvoja peilin edessä vaan ihan tyynesti ja edelleen ilman vaakaa voin todeta osan vaatteista istuvan vähän turhan napakasti eikä se peilikuvakaan nyt ihan täysin miellytä.

Se kuuluisa entinen vanha minä olis lyöny hanskat tiskiin ja menny autokaistalle itkemään. Mutta nyt mua oikeestaan vaan huvittaa. Ei se jäätelö näköjään olekaan rahkaan verrattavissa ja se ei mene suoraan hauikseen, mua on niin huijattu?! Tai siis, mä oon huijannu. Ja kuten oon monta kertaa sanonu, en oikeestaan enää edes tiedä miks niitä herkkuja tulee syötyä jatkuvasti, kun ei niitä edes tee oikeasti mieli?!

Ihaninta on se, että mulla on nyt menossa ehkä pisin jakso ikinä, kun en ole totaalisesti flipannut näiden ruokajuttujen kanssa. On ollut aikamoisia murheita ja vastoinkäymisiä, mutta ne eivät poikkeuksellisesti olekaan onnistuneet suistamaan mua täysin raiteiltaan. Ja yhä edelleen se on voimassa, että koko projektin alun jälkeen, eli nyt yli kahteen vuoteen, en ole ostanut paketin pakettia leipää kotiin. Mä sentään ennen elin leivällä, miten siitä on voinu luopua näin täysin?! Vatsa kiittää. <3 Tätäkö on pysyvä muutos? Se kestää vastoinkäymisiä ja takapakkeja, mutta luovuttaminen ei ole koskaan vaihtoehto?


Anyhow, lauantaiaamuna paistoi aurinko ja oli vapaapäivä. Uudet New Balancet oli edelleen koejuoksematta (kävellen niitä oli ehditty testaamaan!) , joten loppu tekosyyt kesken. Tohon juoksemiseen on semmonen jännä aivan totaalinen viha-rakkaussuhde. Mä vihaan alusta loppuun ihan jokaista askelta. Jokaista metriä. Joka ikistä sekuntia. Ja silti sitä vaan on pakko jatkaa?! Siis semmosta ihan sairaan siistiä paskaa.

Oli alunperin tarkotus juosta se mun perinteinen 10km lenkki, mutta se asfaltin nieleminen kävi tylsäksi, niin ponkasinkin reitin puoliväliltä maastoon. Melko vaikeakulkuisessa metsässä puuskutin ja hyppelin minkä kintuistani kerkesin ja vitsi että oli kivaa! Mulla on paha tapa tarttua kaikkiin numeroihin ja tavotella niitä, joten siksi meinasin ensin juosta vaan sen vakioreitin, koska pitää saada Sports Trackerillä vertailukelpoista dataa. Onneksi luovuin siitä, metsässä juokseminen kilpaa koirien kanssa poukkoillen oli ihan tolkuttoman hauskaa!

Matka tai keskinopeus ei päätä huimanneet, mutta fiilis nousi kertakaikkiaan aivan kattoon. Ja kyllä, mä todella ymmärrän miksi niihin juoksulenkkareihin kannattaa sijottaa oikeesti rahaa! On meinaan ihan jäätävän hyvät kengät loikkia menemään, kertakaikkisen oikeeseen osotteeseen on upotettu ne rahat. <3


Jokohan sitä sais pikkuhiljaa noi salihommatkin kuntoon..? Alkaa olla jo aidosti ikävä sitäkin hulluutta. Se alkaa taas läski samaan kyytiä! ;)

3 kommenttia:

  1. Ihan kaikella rakkaudella, ja vähän tyhmänäkin ehkä kyselen, kun olen liian laiska ja saamaton etsimään vanhoista teksteistäsi, että mikä se sun tavoite on? Tarkoitan että toki on hienoa tuntea oma kehonsa ja tarttua pieneen painonnousuun heti, ettei pääse lihomaan montaa kiloa takaisin, mutta näin vieraan ihmisen silmin (toki vain kuviesi perusteella) olet hemmetin hyvässä kunnossa oleva nätti hoikka nainen. Eli onko tavoitteesi sellainen hyvin matalan rasvaprosentin ns. kisakunto, vai olisiko tarvetta katsella sitä omaa kroppaa jonkun muun silmin ja unohtaa läskistä puhuminen? Kun meikäläisen silmään sussa ei ole läskiä enää missään, rasvaa ehkä, mutta.. Toki meillä kaikilla on erilaiset kauneusihanteet ja erilaiset tavoitteet. Mutta älä nyt hyvä nainen huijaa itseäsi uskomaan että sussa olisi läskiä missään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan voida hyvin. Jos mä pursun yli farkuista, jotka vielä kesällä istu päällä rennosti, niin kyllä sillon pitää asialle tehdä jotain. Etenkin kun niihin helposti mahtuessanikaan en ollut muuta kuin normaalipainoinen. Kuivaahan mua ei ole tähän asti alimmissakaan painoissa saanu tekemälläkään eikä tässä sitä tavotellakaan. :D

      Mutta se että ei mahdu vaatteisiinsa on todella kuvottavaa ja siitä tulee vastenmielinen olo. Enkä tosiaan kitise, että yhyy olisin ruma ja läski, on vaan kertynyt takasin turvotusta, josta on päästävä eroon, koska se tuntuu inhottavalta. :) Läski on alusta asti ollu mun rakkaudella käyttämä nimitys rasvasta, turvotuksesta, mun entisestä fyysisestä kunnosta ja millon mistäkin. ;) Rakkalla lapsella on monta nimeä!

      Tavoitehan on saada tasapainoinen balanssi kestävyys- ja lihaskuntoon, jotta musta voi tulla niin hyvä kamppailija, että kaikki saa turpaan. Ulkonäkö on tärkeetä, mutta mähän en ole tähtäämässä kisalavoille koskaanikinäever, mä haluan pystyä tappelemaan niin hyvin kuin se vain ikinä on mahdollista. :)

      Poista
    2. Wopadi woppaa!
      Jonna jo pidempään tuntien ja kokemuksia muutaman vuoden ajan jakaen...

      Löysä on löysää, vaikka voissa paistaisi. Ei voi sanoa, että Jonna on esim. tämän tekstin kuvassa massusta kiinteä. Se, että alla on lihasta, on havaittavissa. Se, että Jonna on paremmassa kunnossa kuin ever ja paljon paremmassa kunnossa kuin pari vuotta sitten, ei tarkoita tyytymistä nykyiseen.

      Kyse ei tietääkseni ole siitä (enää), että haluaisi olla hoikempi ja vaa'assa pienempiä numeroita. Nyt halutaan parempaan kestävyyttä, monipuolisempaa lihaskuntoa ja tunnetta, että vähintäänkin pärjää esim. niissä tappelutreeneissä sen sijaan, että saa turpiin. Jos saa turpiin, koska jalat ei ole vielä tarpeeksi vikkelät tai omat potkut ovat silittelyä vastustajalle, tarvitaan TREENIÄ. Ja sen treenin sekä hyvin syömisen ohella tulee parempi olo ja tadaa - paremmat edellytykset kehittyä. Ja niin vain luonnostaan käy kaikkien luonnonlakien mukaan, että se löysäkin vähitellen tirisee tuosta kropasta. Vaikkei olekaan tarkoitus muistuttaa fitnesskilpailijaa.

      Ei mulla muuta.

      Poista