perjantai 1. tammikuuta 2016

Kuntosalit täyttyvät pian suurista lupauksista...

Oijoi! Niin sitä vaan selvittiin vuoteen 2016 ja nyt menee suunnilleen ensimmäinen puoli vuotta kirjoittaen vuosilukua väärin. Juhannuksen tienoilla alkaa suunnilleen muistamaan mitä vuotta eletään.

Mitäpä menit lupaamaan vaihtuneen vuoden kunniaksi? Tyypilliset savuttomuudet ja tipattomat on ihan peruskauraa, terveellisemmästä ruokavaliosta puhumattakaan. Mutta myös ihan ehdottomasti kaikki kuntosalien pitäjät preppaavat itseään seuraavaa salin asiakaspalvelun aukioloaikaa varten, koska vuoden ensimmäisinä päivinä jumalaton ihmisryntäys saleille on taattu. Nyt meinaan alkaa läskiä lähtemään ja lihasta pumppaantuu tilalle semmosella tahdilla, että jokainen on viimesen päälle hiottu rantaleijona jo ennen toukokuuta.

Ja tärkeintä on tottakai muistaa vinoilla ja piikitellä tästä aiheesta niitä uusia tulokkaita. Että kuinka heitä ei enää helmikuun jälkeen näy ja saa ne tositreenaajat taas olla ihan rauhassa örisemässä keskenään hauiksia vertaillen. Itsehän myös lasken leikkiä aiheesta, mutta pohjaan sen pelkästään itseironiaan. En suinkaan tahdo dissata muita jotka ovat yhtä onnettomia suurien salilupaustensa kanssa kuin minä. Tiedän vaan liian hyvin kuinka siinä herkästi sitten käy.


Sen v*ttuilun ja nälvimisen sijaan jokainen osaltaan voisi ottaa avosylin ne uudet tulokkaat ja meidät paluumuuttajat vastaan. Väitän, että ystävällinen ja vastaanottavainen ilmapiiri voisi auttaa meitä selkärangattomia innostumaan siitä salilla heilumisesta enemmän. Ainakin kamppailupuolella se on ehdottomasti osa kannustusta ja motivointia, kun se porukka on niin huikea. Jo pelkästään ystävällisellä tervehtimisellä ja toisten huomioonottamisella on ihmeellinen voima. Siksi ei ole tarkoituskaan alkaa tekemään kuntosalista mitään sosiaalista kahvilakokemusta, mutta se tunne olla tervetullut on miellyttävä.

Ja se myös madaltaa kynnystä esimerkiksi kysyä apua! Toki jos on itse ollut seppä syntyessään ja osannut aina kaiken laitteisiin ja liikkeisiin liittyen niin sitten se voi olla vieras tunne, mutta toiset saattavat alkumetreillään tarvita vähän jeesiä. Se voi olla laitteen käyttöön liittyvää tai multakin on joskus kysytty vinkkiä johonkin liikkeeseen, joka kysyjän mielestä näytti tehokkaalta ja halusi itsekin kokeilla. Itsehän olen harvinaisen epäsosiaalinen yksilö etenkin treenatessani, mutta en laita lainkaan pahakseni, kun joku on kysynyt neuvoa tai tiedustellut vieläkö käytän tiettyjä painoja tai laitetta. Ja on kivempi kun katseet vahingossa kohtaavat suoraan tai peilien kautta niin voi rehdisti hymyillä eikä vaan jurona vilkuilla seinille, että voi saatana, ollaan nyt kuin ei oltaiskaan.

Kyllä, aion aloittaa vuoteni hillittömällä kuntosaliryntäyksellä, tähdäten nyt aluksi edes siihen yhteen tai kahteen kuntosalikertaan viikossa. Mahdollisesti yhdistäen niitä kamppailutreeneihin, koska niiden määrä tulee lisääntymään. Ja siitä syystä en myöskään ota paineita saliharjoittelusta, kun noita turpaanvetotalkoita on tiedossa tuplamäärä edellisvuoteen nähden.

Kaikesta epäsosiaalisuudestani huolimatta musta olis meinaan ihan huikeen siistiä voida jeesata kanssalusmuilijoita sen aktiivisemman elämän metsästyksessä. Ehkä yhdistämällä monta vähän taipuvaista ja sortuvampaa selkärankaa saataisiinkin yhdessä raahauduttua helmikuuta pidemmälle tällä saliuralla? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti