perjantai 5. helmikuuta 2016

Läskiblogin kokkikoulussa arkiruokaa "Laiskojen, taidottomien ja kiireisten" tapaan

Arkena tehdään ruokaa yleensä koulun ja/tai töiden sekä monesti myös harrastusten ja muiden menojen lomassa. VHH-ruokavalio koetaan jo ajatustasolla ihan mahdottoman vaikeaksi ja monimutkaiseksi ja vaatii ihan älytöntä vaivannäköä valmistaa lämmin ateria VHH-tyyliin. Puhumattakaan siitä jos on yhtä mieletön insinööri keittiössä kuin allekirjoittanut, että ruoanvalmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ja vaiheluettelon kohtien määrän lisääntyessä hanskat lentää naulaan ja kirves kaivoon ihan välittömästi.

Mitä se sitten on se paljon puhuttu ja suositeltu "normaali kotiruoka", jota on niin tavattoman helppo, edullinen ja nopea valmistaa ja on vielä terveellistäkin? Kaivelin esiin yhden suosikeistani: perunamuusi ja mikä tahansa lisuke sen kanssa. Eräänä päivänä jääkaapin tarpeet riittivät ratkaisuun "perunamuusi ja jauhelihakastike". Sen tavallisemmaksi ei kotiruoka voi enää mennä! Laitoin kukkakaali-porkkana-parsakaali -sekoitusta kattilallisen kiehumaan, ruskistin sipulit ja jauhelihan, lisäsin mausteet ja purkin kuohukermaa, kaadoin kasviksista veden pois, lisäsin suolaa, voita ja lorauksen kermaa, soseutin, söin.

No siis joo, onhan se nyt edelleen rumaa ku helvetti, mutta koostumus ja maku ajoi asiansa täydellisesti. Ihan siis oikeesti hyvää! Ja niin nopeeta, että sen teki kotona alusta loppuun työpäivän lounastunnin aikana. Peruna korvattiin kruunusekoituksella ja jauhojen kanssa sotkemisen sijaan kastike saatiin aikaiseksi kermalla. Katson mä tätä mistä vinkkelistä tahansa, niin en saa tästä vaikeata tekemälläkään, jos tää ei nyt ole sitä kuuluisaa helppoa ja nopeeta "normaalia kotiruokaa" niin ei sitten mikään. (Ylipäänsä kaikissa muissakin yhteyksissä korvaan perunan/riisin/pastan noilla kasviksilla..)


Toisen helpon ruoan rävelsin ihan lennosta. Uunivuokaan laitoin paistettua ja maustettua jauhelihaa, kinkkusuikaleita ja tomaattia. Vatkasin erikseen pari kananmunaa ja tilkan kermaa ja kaadoin vuokaan. Päälle ihan levoton määrä juustoraastetta ja uuniin se legendaarinen 175-200 astetta ja aika X. Oliskohan mennyt ehkä puolisen tuntia, kun testasin leikata tätä ihan kivan näköiseksi muuttunutta ratkaisua ja totesin sen lilluvan nesteessä. Voi helvetinperkele näitä mun kokkaustaitoja!

Raivopäissäni paiskasin vuoan takaisin uuniin ja sammutin siitä virrat. Toisen puoli tuntia myöhemmin olin rauhoittunut raivokohtauksestani ja annoin kokeilulleni uuden mahdollisuuden. Nyt uunissa odotti kokonainen vuoka täynnä pelkkää täydellisyyttä! Ylimääräinen neste oli haihtunut ja jäljelle jäi vaan..no miksikä tätä nyt sitten sanoisi. Jonkin sortin suolainen piiras tämä varmaan on. Oli mikä hyvänsä, siitä tuli ihan älyttömän hyvää!




On hassua syödä välillä tämmöstä ihan "oikeeta lämmintä ruokaa", kun usein ne mun syömisratkasut on vähän vähemmän perinteisiä. Mikään ruoanlaittofani musta ei edelleenkään tule, koska mulla ei ole tiskikonetta. Mä VIHAAN TISKAAMISTA! Läskiblogin Laiskojen, taidottomien ja kiireisten opeutskeittiö kuittaa. ;)


2 kommenttia:

  1. Kieltämättä aika eksoottinen tuo eka ruoka, mutta uskon kyllä, että on hyvää. Tuo toinen olis mun mielestä jonkinlainen UUNIMUNAKAS. Jos laiska, taidoton ja kiireinen kaipaa vaihtelua, niin tolla hakusanalla pitäis löytyä aika hyviä versioita. Ite tein joku aika sitten samalla konseptilla kalapullista (yleensä en moisia osta, mutta oli alessa -50%) - tuli tosi kuvottavan näköistä munakassotkua, mutta oli hyvää! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos siinä ekassa olis ihan tavallista valkosta perunamuusia niin siinä ei olis kenenkään mielestä mitään ihmeellistä! :D Kiitän vinkistä. ;)

      Poista