tiistai 21. kesäkuuta 2016

Minä lähden Pohjois-Karjalaan!

Nyt ei ole kyllä tasan yhtään mitään asiaa. Suurin uutinen taitaa olla se, että olen ollut neljä päivää treenaamatta. NEL-JÄ?! Torstain treeneistä kampesin älyttömien selkäkipujen kanssa apteekin kautta kotiin. Kipu lähti kemiallisin keinoin, mutta varasin ajan - kyllä, luette nyt aivan oikein - hierojalle! Ajan sain maanantai-illalle, joten ajattelin, että hittoako tässä, rikki kun jo ollaan niin voin viikonlopun treenata lääkkeillä turrutettuna.

Perjantaina nukuin treenien ohi. Lauantaina nukuin treenien ohi. Sunnuntaina nukuin treenien ohi. Että sinänsä se sujui lopulta ihan kivasti. Neljäs treenitön päivä tuli maanantaista, kun oli se hieroja. Tai siis piti olla, mutta hieroja oli unohtanut mut ja kiskoin ihan turhaan lukittua klinikan ovea. Hieno päätös muutenkin vähän hermoa kiristäneelle päivälle. JES!

En sitten suostunut enää uutta aikaa ottamaan tälle viikolle, koska jos en tänään ja huomenna pääse lyömään ja potkimaan treeneihin, niin alan luultavasti pahoinpitelemään vastaantulijoita. Selkä saa nyt luvan pärjätä ihan kaikessa rauhassa ja katsotaan vaikka sitten ensi viikolla uusiksi, mua ei nyt huvita.

Juhannus lähestyy ja kyllä, ajattelin ottaa keulan kohti Pohjois-Karjalaa ja siellä sijaitsevaa mummolaa. Siellä on vietetty kakarana kaikki kesät alusta loppuun ja nyt survoudun torstaina töiden jälkeen yötä vasten samoille seuduille ja vietän samassa ihanassa tuppukylässä koko juhannuksen. Tilaa, rauhaa, sauna, koirilla tilaa rellestää ja varmuuden vuoksi ajattelin pakata sekä lenkkarit että kuulokkeet mukaan, jos vaikka innostuisi lähtemään lenkille. Vähän kyllä epäilen, mutta varaudutaan silti.

Tiedossa on kolme päivää aktiivisen epäaktiivista ahdistuksen purkua, joka on nyt vaivannut viime viikosta asti. Mummola on parasta. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti