lauantai 25. maaliskuuta 2017

Tänään näin kuoleman

Näin tänään ensimmäistä kertaa kuolleen ihmisen. Satuin kolaripaikalle juuri, kun pelastuslaitos oli irroittanut kolaroidusta henkilöautosta kuljettajan puolen etuoven. Siinä se oli, muutaman metrin päässä viereisellä kaistalla ja ilman ovea näkymä autoon oli esteetön.

Kuljettaja näytti oikeastaan jopa nukkuvalta. Penkillä istuen, leuka rintaa vasten. Kasvot ja kaula veressä. Muuten tilanne tapahtumapaikalla ei ollut leffatyyliin kaoottinen, enää ei ollut kiire. Poliisi ohjasi liikennettä, palomiehet ja ensihoito valmistelivat ruumiin siirtämistä autosta ja siivosivat täysin tuhoutuneen auton murusia tieltä.

Hetkeä myöhemmin siitä ohi ajaneelta kuulin, että autossa näkyi enää veriset airbagit ja pientareella valkoisen peitteen alla makaava hahmo, jonka vieressä virkavalta valvoi.

Päivän opetuksena sai muistutuksen elämän ja kuoleman välisen polun arvaamattomuudesta. Täytynee yrittää muistaa elää, kun siihen on mahdollisuus.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti