maanantai 12. helmikuuta 2018

KOnna Goes Thailand 2017 - Osa 4

KONNA GOES THAILAND 2017
• Osa 1
• Osa 2
• Osa 3
• Osa 4

• Osa 5
• Osa 6


OSA 4 - Twin Tiger Muay Thai

Päivät vietin Jomtien Beachilla, iltapäivät ja illat Twin Tiger Muay Thain salilla ja myöhäiset illat Jomtien Beachin Night Marketissa. Minun piti tällä reissulla saada aikaan paljon ja nähdä paljon, mutta edes näin jälkikäteen ei ole harmittanut pätkääkään, että pitäydyin tässä pienessä piirissä.

Olen aina ollut vahvasti jouluihminen ja pitänyt hyvin perinteisestä joulunvietosta, mutta ei se nyt ihan täysin paskaa ollut Thaimaassakaan. Jotenkin sitä kummasti unohti kaivata joulua auringon paistaessa, treenatessa ja kertakaikkiaan ihania ruokia syödessä.

Joulu! 24.12.2017. Yölläkin tarkeni ihan ookoo..

Henkilön Jonna Räisänen (@jonnavain) jakama julkaisu

Tällä salilla iski sellainen mukava koti-ikävä. Siellä oli vastaanotto alusta asti niin lämmin, että tunsin välittömästi olevani kuin kotona. Siellä oli niin paljon samoja piirteitä kuin kotisalilla Tuusulassa. Treenaaminen oli monipuolista ja hauskaa. Viimeistään siinä ympäristössä mieli vapautui täysin. Nauru pääsi valloilleen ja jo seuraavana päivänä paikalle saapuessani julistettiin "Here comes number 1 laughter!" Jokseenkin kajahtavaa nauruani matkittiin innokkaasti eikä se ollut ainoa kiusoittelun aihe - satakahdeksankymmentäsenttinen muija on Thaimaassa aika pitkä. Koutsien kanssa otetussa kuvassa toinen seisoo varpaillaan ja toinen korokkeella. Lämminhenkinen vittuilu se on kotisalillakin yksi parhaista tekijöistä, joten sekös minulle sopi mainiosti.


Treenaaminen koostui omatoimisesta alkulämmöstä, viidestä erästä pädejä ja/tai pistareita ja loppuun vähän oman maun mukaan joko säkkiä tai treenin päätös. Tekeminen oli monipuolista ja palaute tuli sellaisessa muodossa, että sitä oli todella miellyttävää ottaa vastaan ja mieli pysyi koko ajan rentona. Tuntemattomaksi jääneestä syystä muut treenaajat saivat levätä erätauot pädeillä, mutta minut pistettiin tekemään punnerruksia ja vatsoja. Ei sellasessa kyykyttämishengessä, vaan kannustaen ja hyvässä hengessä ruoskien. Syytä en tiennyt ja päätinkin, että en kysele, teen vaan vaikka henki menisi. Sellaista asennetta arvostettiin.


Kotiintuomisia treeneistä ei ihan kamalasti irronnut, sillä paiskottiin pääosin thainyrkkeilyn tekniikoita, joita ei potkunyrkkeilyn puolella saa käyttää. Esimerkiksi kyynärpäälyönnit ovat mulle aika vieras juttu, mutta muutaman päivän niitä ahkerasti tahkottuani ne toivat mustelmien lisäksi innostusta. Aloin vähän ymmärtämään miten niitä suunnilleen pitäisi käyttää ja aina välillä sain aikaan hirvittävän kovan iskun kyynärällä, jolloin meinattiin poksahtaa riemusta sekä minä että koutsi. Samoin niskan takaa vetäminen on omassa lajissani nou nou, mutta saahan siihen kieltämättä eri fiilistä, kun ensin riuhtaset tukevalla otteella kaverin niskan takaa huonoon asentoon ja käsistä lisävoimaa repimällä runttaat polvea sisään. Tuli semmonen raivohullu olo, parasta!

Hyvä kamppailusali tuntuu heti kodilta. Ei pelkästään henkilökunnan lämmin vastaanotto vaan myös kaikkien treenaajieen. Ylipäänsä koko reissulla 99% keskusteluista alkoi kysymyksellä "Where are you from?" ja mikäs siinä, se oli helppoa ja luontevaa. Etenkin, kun olin ainoa itse kohtaamani suomalainen ja minulle pädejä koko viikon pitänyt koutsi oli oman aktiiviuransa aikana ottanut matsinkin Suomessa. Finland oli kovaa valuuttaa näillä markkinoilla! Salilla Thaimaan ja Suomen lisäksi edustettuna oli muun muassa Saksa, Uusi-Seelanti, Australia, Skotlanti, Iran, Venäjä ja Yhdysvallat.

Kaikkien kanssa riitti juttua ja vaikka muuten olenkin sosiaalisesti vähän raakile, niin tässä ympäristössä olen aina ollut ihan eri ihminen. Kamppailulajeihin keskittyvässä ympäristössä olo on itsevarmempi ja rennompi. Juttua riitti ja sain paljon kommenttia siitä, että minulla on pakko olla päässä jotain vikaa, kun vaihdan kuin napista painamalla raikuvasta räkätyksestä raivopäiseen mäiskimiseen. Minulle se oli kohteliaisuus, kuinkas muutenkaan! Hyvä kamppailusali tekee kodin myös hirvittävän kaukana kotoa. ♥

Erittäin suosittelemisen arvoinen paikka kaikentasoisille lyöntilajien ystäville. ♥

Treenasin joka päivä sillä viikolla maanantaista lauantaihin. Kävelin kolmen kilometrin matkan edestakaisin kämpiltä salille ja se oli paikallisille ihmeellinen juttu. Tajusin pian heidän itsensä kulkevan mopolla kaikki kivenheittoa pidemmät matkat, joten minulle mitätön kolmen kilometrin kävely teki heihin vaikutuksen. Puhumattakaan kahdeksan ja kymmenen kilometrin juoksulenkeistäni. Kyllä muuten lenkkari läpsytteli toisen eteen vähän eri hengessä Thaimaan rantamaisemissa, kuin kotona Suomessa. Pääsin myös katsomaan thainyrkkeilyä Max Muay Thai Stadiumille.


En tiedä onko minut alunperinkin suunniteltu johonkin Suomea lämpimämpään maahan vai olisiko kenties kolmen vuoden melko raivokkaan treenaamisen tulosta, että lämpö ei missään vaiheessa vaikuttanut negatiivisesti itseeni. Paikalliset kävivät rannalla kyselemässä, että miten ihmeessä voin viihtyä siinä keskipäivän paahteessa, vaikka mulle se ei tuntunut lainkaan pahalta. Myöskään treenatessa tai juostessa kuumuus ei käynyt voimille. Päinvastoin. Ja vaikka päivisin en saanut syötyä oikein mitään energiapitoista, jaksoin silti painaa iltapäivällä treenit satalasissa. Olin oikeastaan todella ylpeä kunnostani, punkero pisti hikeä virtaamaan puroina ja teki sen hymyillen. Ehkä eniten siistiä ikinä!


Illat tosin tankkasin energiaa päivänkin edestä. Jomtien Beachin Night Marketissa oli pilvin pimein ruokakojuja, joista kasata herkkuja. Etenkin smoothiet tekivät allekirjoittaneelle kauppansa, kun ämpärillinen tuoreista hedelmistä, sokerilitkusta ja jäämurskasta veivattua smoothieta maksoi noin kuusikymmentäviisi senttiä euroissa. Hyvänen aika, että muuten maistui! ♥


Alkukankeuksien jälkeen uskaltauduin syömään aina vaan pienempiin ja vaatimattomamman näköisiin paikkoihin. Mitä rohkeammaksi itse kävin, sitä alemmaksi tippui ruoan hinta ja maku taas moninkertaistui. Pidin paikallisesta ruoasta aivan valtavasti!

To be continued..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti